Athenis Finlandiae 23.-28.8.2010

Reijo Pitkäranta: 20 vuotta latinankielisiä uutisia (Athenis Finlandiae 27.8.2009)

Arvoisat kuulijat! Moninaisen ja varsin shokeeraavankin uutistulvan keskellä seuraavat uutisaiheet eivät ehkä tunnu kovinkaan erikoisilta: 1) Suomen rautateillä on tapahtunut lyhyen ajan sisällä kaksi onnettomuutta, joissa vaarallisia myrkkyjä on päässyt ympäristöön; 2) pääministeri on herättänyt vilkkaan keskustelun väitteellään, jonka mukaan Suomessa ei ole rikkaita eikä köyhiä; 3) Neuvostoliiton kommunistinen puolue on syyttänyt baltteja kiihkoisänmaallisuudesta. Näillä teemoilla on kuitenkin tiettyä merkitystä sikäli, että ne olivat Suomen Yleisradion ensimmäisen latinankielisen uutislähetyksen kolme ensimmäistä aihetta perjantaina 1.9.1989 klo. 9.55. Ajankohdan historiallisuutta lisää sekin, että tämä Nuntii Latini -nimellä tunnettu latinankielinen viikkokatsaus alkoi samana päivänä, jolloin toisen maailmansodan syttymisestä oli kulunut päivälleen 50 vuotta. Kuinka pitkä aika tästä on, käy ilmi siitä, että ensimmäisessä uutislähetyksessä mainittu pääministeri oli Harri Holkeri, ja Neuvostoliitto oli vielä olemassa, vaikkakin horjui jo kovasti.

Latinankielisiin uutisiin johtava tapahtumaketju alkoi jo vuotta aiemmin eli syksyllä 1988. Tuolloin radiotoimittaja Hannu Taanila otti yhteyttä Helsingin yliopiston historian dosentti (sittemmin professori) Päivi Setälään etsiessään henkilöä, joka kääntäisi latinaksi juhlapuheen, joka hänellä oli tarkoitus pitää eräässä seurassa Rovaniemellä. Päivi Setälä pyysi minua tähän käännöstehtävään, jonka otinkin sitten vastaan. Kun Taanila oli pitänyt latinankielisen puheensa, tapasimme uudestaan ja keskustelimme latinan kielen ainutlaatuisesta historiasta ja merkityksestä Euroopan kieli- ja kulttuurihistoriassa. Tässä yhteydessä saimme idean kehitellä ajatusta latinankielisistä uutisista. Hannu Taanila toimi tuohon aikaan Yleisradion tiede- ja kulttuuritoimituksen päällikkönä, joten sopivan lähetysforumin löytäminen oli hänelle helppoa. Suunnitelma näytti kuitenkin pian hautautuneen, sillä Taanila ei palannut sen koommin asiaan. Vuoden 1989 elokuussa soitin hänelle ja kysyin, missä vaiheessa ohjelmaideamme mahtoi olla. Tämä pani asiaan vauhtia, sillä parin päivän päästä hän soitti ja pyysi minua valmistautumaan ensimmäisen uutislähetyksen tekoon, jonka aiheet hän itse valitsisi. Nuntii Latini -lähetys sijoitettaisiin Tieteen stiiknafuulia -nimisen makasiiniohjelman yhteyteen. Koska latinankielisten uutisten toimittaminen joka viikko tuntui liian työläältä opetus- ja tutkimustyöni ohella, pyysin niiden toiseksi tekijäksi Jyväskylän yliopiston professori Tuomo Pekkasta, joka suostuikin heti tähän. Myöhemmin kumpikin meistä tekisi uutiset vuoroviikoin täysin itsenäisesti valitsemalla aiheet, muokkaamalla ne latinaksi ja lukemalla ne radiossa joko yksin tai yhdessä avustajien kanssa.

Yleisradio suhtautui latinankielisiin uutisiin aluksi hieman skeptisesti. Tämä varauksellinen asenne kuitenkin pian lientyi, kun radioon alkoi tulvia ulkomailta runsain mitoin kiittävää palautetta, sen jälkeen kun Nuntii Latini -ohjelma oli levinnyt YLE:n ulkomaanlähetyksien kautta myös kansainväliseen tietoisuuteen. Pian selvisi, että Nuntii Latini täytti eräänlaisen markkinaraon kansainvälisessä mediassa, koska sillä ei ollut vastinetta minkään muun maan radiotoiminnassa. Syksyn 1989 kuluessa tämä uudenlainen uutiskatsaus alkoi vakiinnuttaa asemaansa Yleisradion ohjelmistossa: lähetyksen alkuperäinen nimi Nuntii Latini (latinankieliset uutiset) päätettiin pitää ennallaan, vaikka kyse oli oikeastaan latinankielisestä viikkokatsauksesta. Ohjelman pituudeksi sovittiin viisi minuuttia, ja se sai oman itsenäisen ja vakinaisen paikkansa Yleisradion ohjelmistossa perjantaisin aamupäivällä. Uutta aluevaltausta mediamaailmassa merkitsi sekin, että vuoden 1990 alussa uutistekstit päätettiin julkaista Tekstitelevisiossa, jolloin kansalaisilla oli mahdollisuus tarkastella ja analysoida kunkin viikon uutisia aina seuraavan lähetyksen ilmestymiseen asti. Globaalisiin mittoihin näiden uutisten levinneisyys ylsi Internetin ansiosta, jossa Nuntii Latini -lähetykset ovat olleet kuultavissa ja luettavissa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kymmenen ensimmäisen vuoden uutistekstit ja niiden suomen- ja englanninkieliset lyhennelmät ovat luettavissa myös viisiniteisessä kirjasarjassa, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi 1990-luvulla. Kuluneen 20 vuoden aikana uutislähetyksiä on kertynyt yli tuhat, niin että jos kaikki tekstit koottaisiin yksien kansien sisään, tuloksena olisi noin 1200-1500 -sivuinen teos uuslatinalaista uutistekstiä. Yhtäkään viikkokatsausta ei ole vielä jouduttu peruuttamaan sairauden tai minkään muunkaan syyn takia. Viidentoista vuoden ajan latinankieliset uutiset pyörivät viikoittain vuoden ympäri, kunnes vuonna 2004 käyttöön tuli muutaman viikon pituinen kesätauko. Viime syksynä Yleisradion johto ehdotti palaamista ympärivuotiseen käytäntöön, mutta yhteisissä neuvotteluissa saimme tingityksi itsellemme kuuden viikon kesäloman, joka ulottuu juhannuksesta heinäkuun loppuun. Latinankieliset uutiset eivät ole yksinomaan meidän kahden uutistoimittajan asia, vaan tämä ohjelma on antanut myös yli kymmenelle Helsingin yliopiston latinan opiskelijalle mahdollisuuden harjoittaa ja kehittää latinantaitojaan toimimalla joko uutisten lukijoina tai uutistekstien avustavina laatijoina. Lisäksi opiskelijoiden vastuulla on latinankielinen kirjeenvaihto, jolla YLE vastaa uutisia koskevaan kansainväliseen palautteeseen. Viikkokatsauksella on ollut heijastusvaikutuksia myös valtiovallan suuntaan: kun Suomi oli EU:n puheenjohtajamaana syksyllä 1999, ulkoasiainministeriö teki aloitteen tätä aihepiiriä koskevan latinankielisen verkkouutisten toimittamiseksi. Hanke toteutettiin, ja se herätti laajaa kansainvälistä huomiota (mm. Die Welt -sanomalehti käsitteli asiaa pääkirjoituksessaan). Sama toistui vuoden 2006 puheenjohtajakaudella, jolloin aloitteen tekijänä oli valtioneuvoston kanslia.

Yhteen latinankieliseen viikkokatsaukseen, jossa käytettävissä oleva nettoaika on neljä ja puoli minuuttia, mahtuu keskimäärin viisi tai kuusi erilaista uutista, yhteensä noin 350 sanaa. Jos jotain erityisen merkittävää on tapahtunut, yhtä ja samaa teemaa käsitellään pitempääkin. Vain kerran kuluneen 20 vuoden aikana on sattunut, että Nuntii Latini -ohjelmassa on keskitytty yhteen ainoaan uutisaiheeseen. Arvoisat kuulijat, voisitte hetkisen miettiä mielessänne, mistä tapahtumasta tässä oli kysymys. Teemojen valinnassa periaatteena on ollut käsitellä kunkin viikon tärkeimpiä ajankohtaisia asioita kotimaassa ja ulkomailla. Tärkeänä on pidetty, että mukaan mahtuisi aina vähintään yksi Suomea koskeva uutinen, joskin uutiskynnys on hyvin korkea. Kovin nurkkakuntaisten asioiden esille otto ei ole tarkoituksenmukaista, vaan on pidettävä silmällä sitä, että kotimainen uutisaihe olisi myös kansainvälisen kuulija- ja lukijakunnan kannalta kiinnostava. Uutisten perusmateriaalina on kansainvälinen politiikka, Suomen sisäpolitiikan tärkeimmät kysymykset, merkittävät kulttuurielämän ja tieteen piiriin kuuluvat tapahtumat sekä ekologiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset. Mukana on joskus myös urheilu-uutisia, mutta lähinnä vain silloin, kun on saavutettu maailmanennätyksiä tai liikutaan olympiakisojen, maailmanmestaruus- ja euroopanmestaruuskisojen tasolla. Koska mielenkiintoisia uutisaiheita on joka viikko tarjolla hyvinkin runsaasti, mutta niiden käsittelyyn varattu aika on varsin lyhyt, jokaisen uutislähetyksen toimittaminen vaatii meiltä toimittajilta arvostelukykyä aiheiden valinnassa ja ennen muuta myös tiivistämisen taitoa asioiden esittämisessä. Uutiset äänitetään YLE:n tiloissa Pasilan studiossa torstaina iltapäivällä, ja ne lähetetään ulos seuraavana päivänä eli perjantaina klo 18.15. Näin ollen me latinankielisen viikkokatsauksen tekijät toivomme, ettei torstai-iltapäivän ja perjantain välillä tapahtuisi koskaan mitään kovin mullistavaa sen enempää Suomessa kuin ulkomaillakaan, koska kyseisen viikon latinankieliset uutiset on jo äänitetty.

Nuntii Latini -lähetyksien synty osui ajankohtaan, jolloin toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan ja sen kautta koko maailman historia koki mullistavan muutoksen kommunismin ja Neuvostoliiton alkaessa horjua ja romahdettua pian kokonaan. Uuden ajan alkua symboloivat Nuntii Latini -ohjelman lakoniset, mutta historiallisesti sitäkin painavammat alkusanat 17.11.1989: Murus Berolinensis apertus est (Berliinin muuri on avattu). Vajaa vuotta myöhemmin eli 5.10.1990 uutiset alkoivat sanoin: Germania coadunata est. Eodem momento temporis Democratica res publica Germanica … interiit (Saksa on yhdistynyt eikä Saksan demokraattista tasavaltaa ole enää olemassa). Tästä runsaan vuoden kuluttua, ts. 20.12.1991, ilmoitettiin, että seuraavan vuoden alusta Neuvostoliitto lakkaa virallisesti olemasta, minkä merkiksi punalippu vedetään alas Kremlin huipulta (ad signum eius rei vexillum rubrum a culmine Cremlini auferretur). Toinen eurooppalainen liittovaltio, joka hiljattain lakkasi olemasta, oli Jugoslavia, joka niin ikään hajosi 1990-luvulla traagisine seurauksineen. Nuntii Latini seurasi tiiviisti viikoittain Balkanin niemimaan tapahtumia, niin kuin maailman kaikki uutisvälineet. Sotia on käyty runsain mitoin muuallakin: ohjelmahistoriamme aikaan kuuluu kaksikin Irakin sotaa (bellum Iraquicum), joista ensimmäinen alkoi tammikuussa 1991, toinen maaliskuussa 2003. Joulukuun 16. päivänä 1994 aloitin latinankielisen uutiskatsauksen ilmoituksella Copiae Russorum tribus agminibus cataphractis in Tzetzeniam invaserunt (Venäjän panssarit ovat tunkeutuneet Tshetsheniaan). Siitä alkoi pitkä ja verinen Tshetshenian sota, joka pysyi kauan uutisotsikoissa. Lähi-Idän tilanne eli Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti, johon ei näytä pysyvää ratkaisua löytyvän, on ollut niin ikään jatkuvasti esillä..

Sotien ja mellakoiden ohella suuret onnettomuudet ja merkittävien henkilöiden traagiset kuolemantapaukset ovat olleet keskeisiä uutisaiheita. Omalle uutisvuorolleni sattui matkustajalaiva Estonian uppoaminen syyskuussa 1994. Kuulin onnettomuudesta ensimmäisen kerran radion aamu-uutisissa klo 6, joten minulla oli koko keskiviikkopäivä aikaa koota tapahtumasta lisätietoja ja muokata niiden pohjalta mahdollisimman seikkaperäinen raportti latinankielisiin uutisiin. Tämän yli 800 kuolonuhria vaatineen onnettomuuden mittasuhteet olivat niin valtavat, etten katsonut voivani käsitellä lähetyksessäni mitään muuta aihetta, mikä on ainutlaatuista uutistemme 20 vuoden historiassa. Perjantain 30.9.1994 viikkokatsaus alkoi sanoin: Plus octingenti homines vitam amiserunt calamitate navali die Mercurii mane in Mari Baltico septentrionali facta (Yli 800 ihmistä sai surmansa laivan upottua Pohjois-Itämerellä keskiviikkoaamuna). Prinsessa Dianan traaginen kuolema elokuun viimeisenä päivänä 1997 sattui Tuomo Pekkasen uutisvuorolle: Pridie Kalendas Septembres Diana, principissa Valliae, Parisiis calamitati vehiculari occubuit (Walesin prinsessa Diana kuoli 31.8. liikenneonnettomuudessa Pariisissa). New Yorkin pilvenpiirtäjiin kuuluvien kaksoistornien tuhoutuminen terrori-iskussa 11.9.2001 tapahtui sekin Pekkasen uutisviikolla, kun taas minun osaksi tuli kertoa Thaimaata ja sen ympäristöä koetelleesta tsunamista vuoden 2004 viimeisissä uutisissa otsikolla Clades naturae in Asia. (Luonnonkatastrofi Aasiassa). Termiin tsunami palaan vielä myöhemmin tässä esityksessäni. Koko maailmaa koskettava uutinen oli myös paavi Johannes Paavali II:n kuolema 2.4.2005. Vuosina 2007 ja 2008 Suomi sai kosolti kansainvälistä herostraattista mainetta kauhistuttavien koulusurmien vuoksi. Ne olivat niin samankaltaisia, että niistä kertovien latinankielisten uutisten otsikotkin olivat lähes identtiset: 9.11.2007: Strages magna Jokelaensis (Suuri joukkosurma Jokelassa); 26.9.2008: Strages maxima in Kauhajoki (Valtava joukkosurma Kauhajoella). Mutta kolme viikkoa Kauhajoen tragedian jälkeen maailmalle levisi sitäkin myönteisempi Suomea koskeva uutinen, jonka luin radiossa 17.10.2008: Praemio Nobeliano pacis afficitur hoc anno Martti Ahtisaari, pristinus praesidens Finniae (Nobelin rauhanpalkinnon saa tänä vuonna Suomen entinen presidentti Martti Ahtisaari).

Tieteen ja kulttuuriin liittyvä aihepiiri on moninainen ja kirjava. Latinan kieltä koskevat asiat sekä antiikin maailmaa ja nykyaikaa yhdistävät uudet tutkimustulokset otetaan mielellään esiin. Latinan kielen tai ainakin sen kirjaimiston jatkuvaan ekspansioon liittyy kuluvan vuoden alussa kerrottu uutinen, jonka mukaan Bulgaria alkaa käyttää tienviitoissa myös latinalaisia kirjaimia (textus signorum viarum etiam litteris Latinis exprimuntur). Linkkejä nykyajasta antiikkiin ilmaantuu koko ajan. Tasan 2000 vuoden pituinen tuo välimatka on tänä vuonna Teutoburgin metsän taisteluun, joka käytiin vuonna 9 jKr. Syyskuussa 1996 Nuntii Latini -lähetykseen sisältyi uutinen, jonka mukaan tämä taistelupaikka on löytynyt ilmavalokuvauksen ja arkeologisten kaivausten avulla, ja se sijaitsee n. 18 kilometriä Osnabrückin kaupungista pohjoiseen. Toukokuussa 2001 kerroin, että Internetin suojeluspyhimykseksi on valittu Isidorus (Isidorus patronus Interretis). Kyseessä on 600-luvun alussa vaikuttanut Sevillan piispa, joka kirjoitti laajan latinankielisen ensyklopedian ja edusti näin ollen aikansa tietämystä parhaimmillaan. Otsikolla De origine Etruscorum (Etruskien alkuperästä) tiedotin marraskuussa 2007 uusimman geenitutkimuksen tuloksesta, jonka mukaan etruskit olivat tosiaankin lähtöisin Vähästä-Aasiasta, kuten jo antiikin aikana uumoiltiin. Myös seuraavista uutisotsikoista käy ilmi antiikin ajan ja meidän päiviemme yli 2000 vuoden välinen yhteys. Rhodi movus colossus fiet (Rhodokselle rakennetaan uusi kolossi) (joulukuu 2008); Catacumbae virtualiter obeuntur (Katakombeissa voidaan vaeltaa virtuaalisesti) (helmikuu 2009); Alexander Magnus civis Graecus omnium temporum maximus electus (Aleksanteri Suuri on valittu kaikkien aikojen suurimmaksi kreikkalaiseksi) (toukokuu 2009). Nykyajan ja antiikin välinen yhteys tulee esiin myös viimeisimmässä eli viime perjantain (21.8.) viikkokatsauksessa: sen yhtenä uutisaiheena on tämä meneillään oleva Athenis Finlandiae –tapahtuma, jonka keskeisiksi teemoiksi mainitaan antiikin perintö ja klassillisten kielet.

Joskus Nuntii Latini -lähetyksestä saa hyödyllistä terveystietoa. Esimerkkeinä mainittakoon otsikot Musica iucunda cordi saluti (Miellyttävä musiikki on terveellistä sydämelle) (marraskuu 2008); Potio coffeae saluti prodest (Kahvin juominen on terveellistä) (tammikuu 2009) (ehkäisee dementiaa ja Alzheimerin tautia). Onko uusi napolilainen terveyspizza eli placenta Neapolitana salutaris maineensa veroinen, voi olla epävarmaa: syyskuussa 2007 väitettiin nimittäin, että eräs Napolin yliopiston ravintotutkija on kehittänyt uuden ja terveellisemmän pizzalaadun, jolla on mm. ryppyjä poistava vaikutus: käytin tässä yhteydessä ilmaisua rugarum expultrix, jolloin Ciceron alkuaan köyttämä adjektiivi expultrix = karkottaja tuli taas pitkästä aikaa käyttöön.

Myös tapakulttuuriin liittyvää tietoutta on aika ajoin tarjolla. Joulun alla 1994 esitin uutiskatsauksen lopuksi yhteenvedon tavallisen suomalaisen perinteellisistä joulunviettotavoista. Viime joulun edellä vuorossa oli selostus suosituimmista joululahjoista eri maissa. Suomessa pukinkontista löytyy useimmiten erilaista elektroniikkatavaraa (varium instrumentum electronicum), kun taas belgialaiset suosivat erityisesti hampaille vaaratonta suklaata (socolata dentibus innoxia). Venäläisten mieleen ovat kuulemma kaikki lehmän näköisiksi muotoillut esineet (omnes res ad similitudinem vaccae confectae). Erilaiset eläinaiheet ovat kuulijoille mieleen, kuten tietoomme on tullut. Niinpä saksalaiset kuuntelijat olivat varmaan tyytyväisiä, kun Berliinin eläintarhan vetonaulaksi tullut orpo jääkarhunpoikanen nimeltään Knut (latinaksi Canutus) mainittiin myös latinankielisissä uutisissa. Samaisesta Knutista olisi uuttakin kerrottavaa, sillä pari viikkoa sitten ilmoitettiin, että hänelle on löytynyt Italiasta ensimmäinen tyttöystävä eli Gianna-niminen jääkarhutyttö.

On selvää, että latinankielisten uutisten tulee olla kieliopin kannalta virheettömiä, sitäkin suuremmalla syyllä, koska niitä käytetään esim. joissain Saksan kouluissa oppimateriaalina. Muoto- ja lauseopin suhteen pitäydytään tiukasti klassillisen latinan kielellisiin normeihin, samoin sanastossa, mikäli suinkin mahdollista. Klassisen ajan sanavarasto on kuitenkin niin suppea, ettei se aina riitä nykyaikaisten asioiden ilmaisemiseen, joten monesti on turvauduttava myöhemmän ajan latiniteetin suomiin mahdollisuuksiin. Latinaksi on kirjoitettu yli kahden vuosituhannen ajan tieteistä ja taiteista sekä ihmisten elämästä ja toiminnasta. Näin ollen vastaus mitä moninaisimpiin terminologisiin ongelmiin löytyy, kun huomioon otetaan myös myöhemmällä ajalla kirjoitettu latinankielinen kirjallisuus, jonka sanasto on rekisteröity käytettävissä oleviin laajoihin sanakirjoihin. Myöhäislatinan kaudelta on esim. peräisin sana voratrina, joka sopii hyvin nykyisen ’pikaruokalan’ vastineeksi. Keskiajalta on peräisin parlamentum, edustukselliseen demokratiaan kuuluva keskeinen käsite. Uudella ajalla ovat syntyneet monet kreikkalais-latinalaiset tieteiden nimitykset, esim. zoologia. Lääketieteen ja luonnontieteiden piiriin kuuluvat käsitteet ovat sananmuodostuksen kannalta yleensä varsin ongelmattomia, koska ne ovat tieteellisinä termeinä jo olemassa. Kun Suomessa havaittiin tänä kesänä uusi lintulaji nimeltä ylänkötylli, tämän asian uutisoinnissa ei ollut mitään päänvaivaa, koska kyseisen siivekkään latinankielinen tieteellinen nimi Charadrius mongolus oli jo valmiina ja löytyi helposti.

Latinankielisiä uudistermejä voidaan muodostaa esim. vanhojen kreikan- tai latinankielisiä loppuliitteiden avulla. Kun puhelimesta on käytetty kreikkalais-latinalaista sanaa telephonum, kännykkä on telephonulum, jonka loppuosa -ulum on latinan deminitiivi eli pienennysmuoto. Vaikka tietokone on englanniksi computer, latinankieliseksi vastineeksi ei kelpaa kuitenkaan computator, koska pääte -tor viittasi latinassa henkilöön (computator = tilinpitäjä); sen sijaan instrumenttia ilmaistiin päätteellä -trum, joten tietokone on computatrum. Vastaavasti moottori-sanan korrekti latinankielinen vastine on motrum, sillä motor merkitsi antiikin aikana henkilöä, joka liikutti jotakin (runoilija Martialiksen motor oli kehdonkeinuttaja. siis henkilö, ei moottorilla käyvä kehto). Sana interrete, joka on käännöslaina englannin internet-termistä, ilmestyi uutisiimme elokuussa 1998. Tämä ei ole kuitenkaan meidän luomuksemme, vaan sitä oli käytetty jo aiemmin.

Seuraavassa pari esimerkkiä omista neologismeistamme, joilla olemme viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana kartuttaneet latinan sanavarastoa. Olemme ottaneet käyttöön. verbin scridare’hiihtää’ ja tekijänimen scridator ’hiihtäjä’, koska latinankielisissä lähteissä on puhuttu 500-luvulta lähtien skridifinneistä eli hiihtäjäsuomalaista. Kreikan kielen aineksista on kombinoitu uudet yhdyssanat selenobatia ’kuukävely’ ja agroscopia ’peltojen tarkkailu’. Jälkimmäisellä sanalla tarkoitetaan EU:n suorittamaa peltopinta-alojen satelliittivalvontaa. Latinan kielen elementeistä koostuu taas monikärkiohjuksen yhteydessä käytetty multicuspidarius ja joukkomurhaa merkitsevä populicidium. Sanassa sumoista ’sumopainija’ japaninkieliseen sanaan on liitetty vanha kreikkalais-latinalainen –ista, pääte, joka on myöhäislatinasta alkaen hyvin produktiivinen. Toinen japanilais-latinalainen uudissana on tsunamum, jonka otimme latinankielisiin uutisiin Aasian eteläosia koetelleen valtavan hyökyaalto-onnettomuuden jälkeen.

Useimmiten uusia käsitteitä muodostetaan yhdistämällä kaksi vanhaa latinan sanaa toisiinsa, niin että tuloksena on uudenlainen sanaliitto: esim. sikainfluessan nimeksi tuli febris suina, jonka molemmat osat ovat erikseen käytettyinä latinassa vanhastaan tuttuja: febris ’kuume’ esiintyy jo Cicerolla, suinus ’sikaa koskeva’ kieliopintekijä Priscianuksella. Pari muuta esimerkkiä: lotto = alea publica; sähköposti: cursus electronicus; hakukone: machina quaesitioria.

Tärkeitä uutisten elementtejä ovat luonnollisesti henkilönimet. Monilla nimillä on kreikkalais-latinalainen tausta, joten niiden esittäminen etymologisesti alkuperäisessä muodossaan olisi sinänsä helppoa. Päätimme kuitenkin jo alussa, ettei ihmisten nimiä muuteta, koska tämä johtaisi naurettavuuksiin. Suomen presidenteistä on käytetty nimiä Mauno Koivisto (EI: *Magnus Koivisto), Martti Ahtisaari (EI: *Martinus Ahtisaari), Tarja Halonen (EI: *Daria Halonen). Lisäksi tällainen menettely vääristäisi joskus henkilön identiteetin: heprealaisalkuinen etunimi Mirjam kuuluu latinaksi Maria: raportoidessani elokuun puolivälissä kansainvälisestä Mirjam Helin -laulukilpailusta säilytin tietenkin alkuperäisen nimimuodon, koska Maria Helin on eri henkilö kuin Mirjam Helin. Käytäntö ei ole kuitenkaan täysin johdonmukainen, varsinkaan ulkomaisten nimien kohdalla: Ruotsin kuningas on Carolus Gustavus, mutta Yhdysvaltain presidentti on Barak Obama. Mitä itse presidentti- titteliin tulee, päätimme varata Tacituksen käyttämän tutun sanan praesidens tarkoittamaan yksinomaan valtionpäämiehiä, kun taas oikeuslaitoksen tai eri organisaatioiden presidenteistä käytetään sanaa praeses, joka oli antiikin latinassa edellistä paljon yleisempi. Käytetäänkö EU:n tulevasta presidentistä nimitystä praeses vai praesidens, riippuu statuksesta, joka hänelle tullaan poliittisissa piireissä antamaan. Oman maamme nimestä käytämme joko keskiajan latinan sanaa Finlandia tai uuslatinan ilmausta Finnia (EI: Fennia, joka saa pysyä vakuutusyhtiön nimenä).

Latinankielisten uutisten toimittajilta kysytään usein, miksi niitä tehdään juuri Suomessa, vaikka kansa asuu kaukana Rooman valtakunnasta eikä heidän kielensä ole sukua latinalle. Tähän on vastattu, että miksi emme tekisi sitä, minkä muut ovat jättäneet tekemättä. Edellytykset tähän ovat hyvät, sillä Suomi tuli jo 1100-luvulla latinankielisen kulttuuripiirin yhteyteen ja tätä kieltä on viljelty meidän kouluissamme ja yliopistoissamme monen sadan vuoden ajan.

Latinankielisten uutisten ulkomailla saavuttama suosio näkyy monissa innostuneissa kirjeissä ja sähköpostiviesteissä, joita on tähän mennessä tullut ainakin 84 eri maasta, aina Mikronesian Palau-saarta myöten. Palautteesta merkittävimpiä on Vatikaanista 1991 saapunut kirje, jossa paavi Johannes Paavali II esitti valtiosihteerinsä välityksellä Yleisradion pääjohtajalle tunnustuksensa ja kiitoksensa latinankielisistä uutisista. Useiden maiden radio- ja televisioyhtiöt ovat esitelleet ohjelmissaan viikkokatsaustamme. Lisäksi siitä ovat kertoneet monet kansainväliset sanoma- ja aikakauslehdet aina arabiankielistä maailmaa myöten. Nuntii Latini -tekstejä käytetään joissain maissa (esim. Saksassa) oppimateriaalina kouluissa. Tästä johtuu, että oppilaat pyytävät meiltä sähköpostitse joskus apua näitä tekstejä koskeviin latinan läksyihinsä. Vastauksia emme kuitenkaan anna, koska emme halua ryhtyä salaliittoon heidän kanssaan, vaan olemme solidaarisia heidän opettajilleen. Myös kansainvälinen tiedeyhteisö on noteerannut nämä uutiset, sillä yhteydenottoja on tullut kymmenistä korkeakouluista eri puolilta maailmaa. Ovatpa uutisemme päässeet jo latinan kielen historiaa koskeviin käsikirjoihinkin. Ne mainitaan jopa moniosaisessa teossarjassa Der Neue Pauly, jota pidän yhtenä antiikintutkimuksen merkittävimpänä ja tärkeimpänä lähdeteoksena maailmassa.

Vuonna 2007 Münchenin yliopiston klassillisen filologian professori Wilfrid Stroh julkaisi latinan kielen historiaa koskevan laajahkon teoksen. Siihen sisältyvä kronologinen taulukko alkaa vuoden 1200 tienoilta eKr., jolloin ensimmäiset myyttiset latinan puhujat ilmestyvät Latiumin tasangolle. Siitä eteenpäin latinankielen vaiheita seurataan nykyaikaan asti: vuoden 1989 kohdalla on maininta yleisradion latinankielisten uutisten alkamisesta: Lateinische Nachrichten (Nuntii Latini) des Finnischen Rundfunks. Taulukko päättyy vuoteen 2006, ja viimeisimpänä latinan kielen historian etappina mainitaan Suomen EU:n puheenjohtajuuteen kuuluneet verkkouutiset: Wöchentlicher lateinischer Newsletter der finnischen Regierung. Ne laitetaan siis tässä Suomen hallituksen piikkiin, niin kuin oikein onkin. Suomen kannalta on kunniakasta olla viimeisenä linkkinä yli 3200 vuoden yhtäjaksoisessa latinan kielen historiassa. Samalla tämä merkitsee antiikin perinnön vaalimista ja edistämistä meidän päivinämme.

Päätän tämän esitykseni samoin sanoin kuin minulla on tapana lopettaa NL-uutislähetykseni: Haec habuimus quae vobis hodie referremus. Valete!